Tehdään siitä viraali!

“Wubbaa Gagnam style!” –on lause, jonka jokainen radiota kuunteleva tai Internetiä käyttävä henkilö on varmasti kuullut. Korealainen artisti PSY julkaisi vuonna 2012 kappaleen, joka nousi sen hetken, ja jopa kaikkien aikojen katsotuimmaksi sekä suosituimmaksi esitykseksi videopalvelu Youtubessa. Tällä hetkellä videolla on yli 3 MILJARDIA katselukertaa, ja on vaikeaa löytää tahoa, joka ei olisi kuullut tai suoranaisesti ollut osallisena tämän globaalin ilmiön leviämisessä. Tällaista kulovalkean tavoin leviävää sisältöä kutsutaan viraaliksi.

Viraalimarkkinoinnilla tarkoitetaan puolestaan markkinointitoimenpiteitä, esimerkiksi tuotevideon julkaisua, jonka perimmäisenä tavoitteena on saada yrityksen viesti leviämään suunnitelmallisesti ihmiseltä toiselle. Tällaisen ”jakojen”, eli ihmisten osallistuttamisen kautta tapahtuvan eksponentaalisen kasvun suosio on ymmärrettävästi erittäin suuri, sillä onhan se kustannustehokasta, kun yrityksen mainos tai muu viesti leviää ilman sen kummallisempia kustannuksia.

Räjähdysmäinen näkyvyyden kasvu johtuu kuitenkin aina viestin (esim. videon) sisällöstä, kuten sen hauskuudesta tai samaistuttavuudesta. Ajatus on sinänsä erittäin hyvä, mutta käytännön tasolla oikotietä onneen ei kuitenkaan ole: viestistä ei tule aina viraalia vaikka kuinka suunnittelisi ja sitä tavoittelisi. Kaikki riippuu aina lopulta ihmisten vastaanotosta; ihmisten toimintaa ei vain voi ennustaa. Näin ollen liiallinen viraalisuuteen tähtääminen johtaa helposti siihen, että markkinoinnin projekti on kaikkea muuta kuin kustannustehokasta. Vaikka viraaliuden todennäköisyyteen voi vaikuttaa esimerkiksi pelillistämisen tai mielipidevaikuttajien avulla, yritysten kannattaa mielestämme keskittyä pikemminkin siihen kuuluisaan ”omaan tekemiseen”, tehdä paljon ja hyvää sisältöä, ja jos sisältö resonoi kohderyhmän kanssa, viraalius tulee itsestään.

Loppuun on kuitenkin hyvä mainita, että esimerkiksi kissavideoiden suosio tai lause ”Netflix and chill” -sanonta, eivät todellakaan ole syntyneet yritysten markkinointitoimintojen kautta, vaan siellä missä niille on muodostunut jokin syvempi sekä ihmisläheisempi tarkoitus: kuluttajien mielissä ja teoissa.

”Don’t try to manufacture coolness or try to be hip; consumers can see through that. Just be true to who you are, understand your DNA and make it relevant to people today.” –Lynn Power, ArnoldNYC

Muoti-ilmiöt ovat harvoin kultamunia munivia hanhia

Jokainen meistä on varmasti ottanut ainakin jollain tasolla osaa jonkinlaiseen muoti-ilmiöön. Oli kyseessä sitten lahkeet sukissa -muoti, jääkiekkoilijoille tuttu Nykäsmäinen ”takajeejee”, tai Pokemon Go -villitys, niin todennäköisesti kaikilla meillä on ollut hetkiä elämässämme, joihin olemme jälkeenpäin palanneet ja miettineet, että ”miksi?”

Liiketoiminnassa muoti-ilmiöt ovat myös arkipäivää. Sosiaalisen median, digitaalisuuden, applikaatioiden ja muun hienon teknologian aikakaudella ihannoidaan helposti nosteessa olevia ideoita ja toteutuksia. Nykypäivänä onkin aivan normaalia (ja aivan oikeutetusti), että yritykset pyrkivät vertailemaan ja valjastamaan näitä uusia innovaatioita omaan käyttöönsä. Joskus ihannointi on täysin aiheellista, mutta liian usein myös yrityksissä joudutaan jälkeenpäin toteamaan, että ”miksi?”

Se, että jonkin muoti-ilmiön ihannointi ja hyödyntäminen toimii yrityksellä A, ei välttämättä tarkoita sitä, että se toimii yrityksellä B. Muoti-ilmiöt jo itsessään ovat niin epävarmoja ja tulkinnanvaraisia, että ilman tarkkaa perehtymistä kyseiseen ilmiöön, yritys saattaa ampua itseään jalkaan jalkauttaessaan esimerkiksi muoti-ilmiöön perustuvaa some-kampanjaa. Tällä hetkellä esimerkiksi videokampanjoiden taustalta löytyy aina silloin tällöin yritysedustajien tahtotila viraalista sisällöstä: ”tehdään tästä siisti juttu, niin kaikki haluavat jakaa sitä ja siitähän tulee sitten viraali”. Viraaliutta pidetään siis trendikkäänä ja tehokkaana tapana saada yrityksen viestiä kuuluviin. Tottahan se on, että viraalius auttaa markkinoinnissa, mutta asia ei ole niin yksiselitteinen: tämänkin muoti-ilmiön ihannointi pitää sisällään muutamia sudenkuoppia, joita avaamme seuraavassa julkaisussa enemmän. (Stay tuned!)

… Mutta myönnetään: riskejä kannattaa kuitenkin ottaa, sillä jotkut muoti-ilmiöt voivat parhaimmillaan tarjota erinomaisen mahdollisuuden myynninedistämiseen, kun taustatutkimus ja suunnittelutyö tehdään kunnolla. Tämän takia muoti-ilmiöistä on äärimmäisen tärkeää pysyä kartalla, mutta niiden liialliseen ihannointiin ei tulisi missään nimessä sortua. Toinen vaihtoehto nimittäin on se, että tuhlaat arvokasta aikaa ja resursseja yrittäessäsi vakuuttaa kaikkia olevasi ajan hermolla! Kotiläksyt siis todellakin kannattaa tehdä ennen päätöksiä.

”If you’re looking for the next big thing, and you’re looking where everyone else is, you’re looking in the wrong place.” -Mark Cuban